Demarin haastattelema kansanedustaja Sirpa Paatero pitää mahdollisena, ettei todellisten vuosikorkojen rajoittaminen ole riittävä tapa suitsia pikavippitoimintaa, sillä pikalainapalveluilla saattaa olla luovia ratkaisuja korkokattolain kiertämiseksi. Valiokunnan esitys korkokattolaista oli yksimielinen, mutta Paatero toteaa varalla olevan myös muita mahdollisuuksia vippialan kiristämiseen, ja radikaalein näistä olisi koko pikavippitoiminnan kieltäminen. Pikavippien tarjoajat ovat tietysti olleet asetteilla olevaa korkokattoa vastaan. Palvelut ovat kritisoineet todellisen vuosikoron käyttämistä vippien hintojen mittapuuna, sillä todellisen vuosikoron laskeminen vippien kaltaisille todella lyhytaikaisille lainoille ei ole sen laskukaavan huomioon ottaen järkevää. Todellinen vuosikorko on alun perin tarkoitettu laskettavaksi ainoastaan vähintään vuoden takaisinmaksuajalla oleville lainoille. Talousvaliokunta totesi todellisen vuosikoron laskemisen olevan kuitenkin vakiintunut myös pikavipeille, ja täten sitä ei lautakunnan mielestä tule enää muuttaa. Pikavippipalveluilla on kuitenkin myös mahdollisuus hyödyntää järjetöntä todellisten vuosikorkojen laskentakaavaa korkokattolakia kiertäessään. Vippipalvelut voivat nimittäin jatkossakin tarjota myös pienimpiä tarjolla olevia lainasummia, mutta ainoastaan pidemmillä maksuajoilla. Kun takaisinmaksuaikojen pituuksia kasvatetaan, todelliset vuosikorot pienenevät ilman, että lainojen kuluja tulisi laskea samassa suhteessa. Täten jatkossa voi olla tarjolla esimerkiksi 50 euron vippejä vaikka kuuden kuukauden takaisinmaksuajalla, ja vippipalvelut voivat tarjota kyseisiin lainoihin nopean maksajan etua, jolloin asiakas voisi saada vippinsä normaaleilla kuluilla maksaessaan sen esimerkiksi 30 vuorokauden takaisinmaksuajalla. Toinen vaihtoehto on, että kuluttaja maksaa vipistä aiheutuvat kulut ”ostamalla” jonkin tuotteen ylihintaan. Vippipalvelut voivat siis käytännössä esimerkiksi asettaa lainan myöntämisen ehdoksi, että asiakas ostaa ennen lainan hakemista 20 euron hintaisen kynän, jonka jälkeen hän voi hakea 500 euron pikavipin. Kynän voisi toki myydä laskulla, ja laskulle voisi antaa yhtä pitkästi takaisinmaksuaikaa kuin ”ilmaiseksi” myönnettävälle lainalle. Käytännössä siis kynän hinta kattaisi vipistä aiheutuvat kulut. Tietenkään tällaiset porsaanreiät eivät luultavasti tule toimimaan kovin pitkään, sillä kuten Paatero Demarin haastattelussa totesi, on toiminnan kiristämiseksi olemassa myös muita keinoja. Korkokaton voimaantuloon on kuitenkin aikaa vielä useita kuukausia, ja jos porsaanreiät toimivat lisäksi vielä muutaman kuukauden ajan, pystytään vippejä hakemaan entiseen malliin ainakin seuraavan puolen vuoden ajan.