Pikalaina-alan toimijat voivat pian olla hankalassa tilanteessa, sillä eduskunnan talousvaliokunta hyväksyi eilen 12.12.2012 hallituksen esityksen pikavipeille asetettavasta korkokatosta, jonka mukaan vippien todellinen vuosikorko saisi olla enintään 51 prosenttia viitekoron lisäksi. 51 prosentin todellinen vuosikorko kuulostaa varmasti useiden korvaan sekin paljolta, mutta ongelmalliseksi asian tekee se, ettei todellisen vuosikoron laskentakaava sovi lainkaan pikavippien tyylisille, lyhytaikaisille lainoille, vaan laskukaava on tarkoitettu lainoille joiden maksuaika on vähintään yhden vuoden. Korkosääntely tulee olemaan vippipalveluiden kannalta katsottuna niin kohtuuton, että useat vippipalvelut joutunevat lopettamaan toimintansa kokonaan, ja vippien tarjonta tulee vähenemään tuntuvasti. Talousvaliokuntaa aiemmin myös sekä lakivaliokunta että myös perustuslakivaliokunta ovat puoltaneet pikavipeille asetettavaa korkokattoa. Seuraavaksi korkokatto tulee eduskunnan äänestykseen, jossa myös kaikkien ennusteiden mukaan tullaan kannattamaan vipeille asetettavaa korkorajoitusta. Talousvaliokunta ei kuitenkaan antanut vipeille aivan täystyrmäystä, sillä talousvaliokunnassa kumottiin myös esillä ollut lakialoite pikavippien täyskiellosta. Talousvaliokunnan mukaan pikavippi on erinomainen vaihtoehto yllättävien menojen hoitamiseen, kunhan pikalaina otetaan harkitusti, ja lainanhakijalla on kyky maksaa ottamansa vippi takaisin. Pikavippien kieltäminen saattaisi myös edistää pimeiden lainamarkkinoiden syntyä. Näillä perustein talousvaliokunta ei näe aiheelliseksi kieltää koko pikalainatoimintaa. Korkokatto ei tule koskemaan pelkästään pikalainoja, sillä sama rajoitus astuu voimaan myös kaikille muille alle 2000 euron suuruisille lainoille. Näin ollen esimerkiksi 400 euron pikavipit ovat historiaa. Korkorajoitukselle ei liene tule olemaan kuitenkaan suurta vaikutusta esimerkiksi suuremmille kulutusluotoille, sillä kulutusluotot maksetaan yleensä huomattavasti vippejä pidemmällä takaisinmaksuajalla, jolloin todellisen vuosikoron laskentakaava toimii huomattavasti paremmin, eivätkä luottojen korot nouse useisiin satoihin, jopa tuhansiin prosentteihin. Talousvaliokunnassa ei kuitenkaan katsottu, että noin 50 prosentin katto vuosikorkoihin olisi niin pieni, ettei pikalaina-alalla olisi edellytyksiä toiminnan jatkamiseen. Monet pikavippialan toimijat ovat kuitenkin ilmaisseet olevansa asiasta täysin eri mieltä, ja kertoneet pitävänsä tuloillaan olevaa korkorajoitusta täysin kohtuuttomana. Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto on kommentoinut, että hänen mielestään korkorajoitus on vain vaihtoehtoinen keino kieltää pikavipit, kun lakialoite vippien täyskiellosta ei toiminut. Talousvaliokunnassa uskotaan korkorajoituksen lisäävän vastuullista luotonantoa ja tuovan ylivelkaantumiseen liittyvät ongelmat entistä aiemmin näkyviin. Toki korkorajoituksella voi olla vaikutusta ylivelkaantumisongelmiin, mutta kokonaan ongelmat eivät varmasti tule loppumaan. Sen sijaan ylivelkaantumisiin voitaisiin puuttua huomattavasti tehokkaammin ottamalla myös Suomessa käyttöön positiivinen luottorekisteri, joka on esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa todettu erittäin toimivaksi tavaksi ehkäistä ylivelkaantumisia. Positiivisen luottorekisterin avulla luotontarjoajat voisivat heti lainaa myöntäessään nähdä, jos asiakkaalla on jo valmiiksi liikaa olemassa olevia lainoja, ja olla näin myöntämättä lisää lainaa ennen kuin edellisiä lainoja ja velkoja on maksettu vähemmäksi. Jostain syystä Suomessa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole otettu käyttöön positiivista luottorekisteriä, ja nähtäväksi jää, tullaanko ottamaankaan.